Nuer

To assist people from multicultural communities, important information is available in a number of languages.

Nuer

Luɔt Rietni̱ Titi̱

Ma-nä-dhä-mɛ La̱a̱tni Wa-la-yɛ tin lät mi̱ ci̱ riɛk naath mam (SES) ɛ

gua̱a̱th la̱a̱t mi̱ dee ji̱ luäk ɛ la̱a̱t kɛ mi̱ ci̱ ɣɔw tee kɛ nyɔc kiɛ mi̱ ci

nhial mi̱ tee kɛ jiɔm mi̱ di̱i̱t dɛ̈ɛ̈m. Thilɛ yiöw ti̱ göör kɛ i̱ bi̱ yuɔr

piny.

Mi̱ ci̱ 132 500 yuɔt tɛ-lɛ-ponädu, bi̱ la̱a̱t Wa-la-yɛ tin lät mi̱ ci̱ riɛk

naath mam (SES) ben cieŋdu mi̱ ca cieŋdu muɔn ɛ nyɔc kiɛ ca

cieŋdu ya̱a̱r ɛ nhial mi̱ tee kɛ jiɔm mi̱ di̱i̱t. Deri̱ ram mi̱ loc thok thiec

mi̱ go̱o̱ri jɛ. La̱a̱t Wa-la-yɛ tin lät mi̱ ci̱ riɛk naath mam (SES) laa

kueŋkɛ bieyni̱ ti̱ mɛ̈ɛ̈ri̱. Tee kɛ kɛ ŋäc mi̱ di̱i̱t kɛ luäkdiɛn kɛ naath mi̱

te ɣɔw kɛ nyɔc kiɛ mi̱ ci̱ nhial mi̱ tee kɛ jiɔm mi̱ di̱i̱t dɛ̈ɛ̈m.

Wanɛ mɛ tee kɛ lääri̱ ti̱ nyuɔ̱thkɛ ji̱ ɣöö de̱ri̱ ji̱ dhɔaru kiɛ cieŋdu rial

ikä kɛ ɣöö bia tee jienä kɛ kui̱ nyɔaac kiɛ nhiel ti̱ tee kɛ jiɔm mi̱ di̱i̱t.

Mi̱ /ci̱ lääri̱ ti̱ti̱ liŋ, thiec ram kɛl kä ji̱ dhɔarun, thiec määthdu kiɛ

raan thiekädu kɛ ɣöö bɛ ji̱ luääk.

Lääri̱ tin go̱o̱ri̱ ɣöö bi̱ ŋac

Rik tin mam kɛ naath dee kɛ tuɔk guaathni dial, kɛnɛ thaakni dial.

Mi̱ ci̱ rɔ rial i̱kä kɛ kui̱ rikni tin mam kɛ naath, de̱e̱ riɛk ɛmɔ jak kä

kuiyɛ kä deeri̱ rɔdu nyɔk kɛ yiɛth piny kɛ pɛ̈th.

Göörkɔ jɛ ɛn ɣöö nɛy diaal tin cieŋ kä Bi̱k-tö-ria baa rɔ̱ rial ikä kä ba min bi̱ kɛn ɛ la̱a̱t ŋa̱c mi̱ thiekɛ kɛ gua̱th ti̱ tekɛ nyɔc kiɛ mi̱ ci̱ nhiel ti̱ te kɛ jiɔm mi̱ di̱i̱t dɛ̈ɛ̈m thi̱n.

Mi̱ go̱o̱ri̱ ram mi̱ dee ji̱ luɔ̱c thok kɛ ɣöö bi̱ lääri̱ rikni tin mam kɛ

naath ŋac, yɔ̱t tɛ-lɛ-pon ɛmɛ 131 450 (cɛ yiöw ku bi̱ naŋ) ɛ tɛ-lɛ-pon

nɛɛni tin luɔckɛ thuuk ti̱ gööl kä thiec kɛ ɛn ɣöö ba nɛy tin luakɛ

naath kä Bi̱k-Tö-ria mi̱ ci̱ riɛk naath mam yɔ̱t ikä. Tɛ-lɛ-pondiɛn jɛn

ɛn (1800 226 226).

Mi̱ tɛkɛ ram mi̱ ŋäci̱ mi̱ /ci̱ ruac kɛ Thok Liŋ-li̱th-ni̱, käm ni̱ jɛ tɛ-lɛpon ɛmɛ.

Mi̱ ci̱ riɛk in mam naath tuɔk, nik ni̱ rɔdu kɛ ɣöö /ci̱ rɔ bi̱ moc buɔ̱ɔ̱t.

Dɔ̱ŋ cɛ rɔ bi̱ lot ɛn ɣöö bi̱ loc cieŋdu kiɛ guaath in läti thi̱n.

Ŋäcni min tuɔk – guic tin nyuɔth kɛ ɣöö bi̱ nhial mi̱ tekɛ jiɔm mi̱i̱ di̱i̱t

dɛ̈ɛ̈m kiɛ bi̱ ɣɔw tekɛ nyɔc kɛ ɣöö bi̱ tɛ-lɛ-pon ɛmɛ yɔ̱t (1800 226

226) kɛnɛ ɣöö bi̱ ruay kɛ nɛy tin luakɛ naath kä Bi̱k-Tö-ria mi̱ ci̱ riɛk

naath mam kiɛ deri̱ wä kä wɛb-thiat diɛn - https://emergency.vic.gov.au/respond//

Tin Luɔtkɛ ni̱ nhial mi̱ dɛm kä put kɛ jiɔm mi̱ di̱i̱t

Nhiel tin dɛm kä put kɛ jiɔm mi̱ di̱i̱t dee kɛ tuɔk guathni diaal kɛnɛ

thaakni diaal.

Dee jiɔm mi̱ di̱i̱t nööŋ, dee nyɔc nööŋ, dee nhial mi̱ dɛm kɛ guiy

nööŋ kä dee yieel nhial nööŋ.

Dee ŋɔakni yaar kä dee teek du jakä bɛɛc.

Mi̱ go̱o̱ri̱ ram mi̱ dee ji̱ luɔ̱c thok kɛ ɣöö bi̱ lääri̱ rikni tin mam kɛ

naath ŋac, yɔ̱t tɛ-lɛ-pon ɛmɛ 131 450 (cɛ yiöw ku bi̱ naŋ) ɛ tɛ-lɛ-pon

nɛɛni tin luɔckɛ thuuk ti̱ gööl kä thiec kɛ ɛn ɣöö ba nɛy tin luakɛ

naath kä Bi̱k-Tö-ria mi̱ ci̱ riɛk naath mam yɔ̱t ikä. Tɛ-lɛ-pondiɛn jɛn

ɛn (1800 226 226).

Mi̱ go̱o̱ri̱ ɣöö bi̱ cieŋdu ba̱ny piny, rial ni̱ rɔ ikä kɛ min bi̱ la̱a̱t kiɛ

min bi̱ naŋ kɛɛl kɛ rɔdu.

Deri lääri tin dee ji̱ luäk kɛ ɣöö bi̱ cieŋdu kiɛ gua̱a̱th läätädu rial ikä

kɛnɛ tin deeri̱ la̱a̱t kɛ kui̱ nhial mi̱ dɛm kä put kɛ jiɔm mi̱ di̱i̱t jek kä

wɛb-thiat la̱a̱tni Wa-la-yɛ Bi̱k-tö-ria tin lua̱k kɛ naath mi̱ ci̱ riɛk naath

mam – www.ses.vic.gov.au

Flood Audio
Flood audio coming soon